Artikkeli 2: Tavat, nuo sitkeät pirulaiset!

ässä on artikkeliin tekemäni parannukset ja jäsentelyt:

Tervetuloa artikkelin numero kaksi pariin!

Tämä kirjoitus on osa uutta Tavaton! -artikkelisarjaani. Tavoitteeni on tarjota sinulle uusia näkökulmia ja käytännön neuvoja, joiden avulla voit tarkastella tapojasi ja arkeasi. Toivon, että nämä artikkelit auttavat sinua huomaamaan, miten pieniäkin muutoksia tekemällä voit elää paremmin ja terveemmin.

Oletko kuullut sanonnan "Tieto lisää tuskaa"? Itse voin kokemuksesta todeta, että tämä voi pitää paikkansa – mutta on myös totta, että tiedon puute voi olla vielä tuskallisempaa. Kun tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee sitä, se voi tuntua vieläkin pahemmalta.

Jatkossa liitän nämä artikkelit sähköpostiuutiskirjeeni mukaan, sillä haluan pitää suoran yhteyden teihin, vaikka esimerkiksi Facebookin algoritmi muuttuisi taas. Muista siis tilata uutiskirjeeni linkistä tämän tekstin alapuolelta!

TAVAT, NUO SITKEÄT PIRULAISET!

Pitkäaikaisen valmennettavani Riku Rantalan sanoin: "Tavat ovat kuin sitkeitä pirulaisia". Varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että tapojen muuttaminen on pitkä prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Tutkimukset ovat todistaneet, että tapojen muuttaminen ei ole helppoa. Se vie aikaa, jopa kuukausia tai vuosia. On mielenkiintoista huomata, että vaikka jotkin tavat voivat muuttua 21 päivän aikana, toisilla se vie pidemmän ajan. Tieteellisesti on todettu, että tapojen muuttaminen ei riipu pelkästään tavasta itsestään, vaan myös motivaatiosta, ajasta ja energiasta, jonka suuntaamme haluttuun muutokseen.

MITÄ HUONOJA TAVOPOJA SINULLA ON?

Tässä haluan kutsua sinut miettimään, mitä huonoja tapoja sinulla on. Nyt ei tarvitse kirjoittaa niitä ylös – vaan mieti, mitkä tavat voivat hidastaa tai estää terveytesi edistymistä. Voisiko joku niistä olla sellainen, johon on kiinnitetty huomiota jollain tavalla aiemmin?

Erityisesti tiedostamattomat tapamme ovat vaarallisia, sillä niitä emme tiedosta emmekä siksi voi muuttaa. Tavat kuitenkin hallitsevat elämäämme – ne muodostavat jopa 50 % arkemme tekemisistä. Tavat ovat opittuja, ja ne helpottavat arkea, mutta ne voivat myös kehittyä ja parantua, kun niitä toistetaan.

TAPANI ON NIMENI! (Tomi Tapani Viitanen)

Tässä kohtaa haluan jakaa oman kokemukseni, joka on auttanut minua ymmärtämään tapojen voimakkuutta. Pari vuotta sitten huomasin kehittäväni lukihäiriön, joka johtui lähinnä keskittymisvaikeuksista. Olin jumiutunut mielenkiintoisen kirjan pariin, mutta en pystynyt ymmärtämään, mitä olin lukenut. Koko sivun lukeminen tuntui ylivoimaiselta, ja jouduin palaamaan tekstin pariin useaan otteeseen, ennen kuin se meni perille. Vaikka ongelma ei ollut pitkäkestoinen, se oli todella epämiellyttävää ja sai minut melkein luovuttamaan.

Tämän kokemuksen myötä päätin tehdä muutoksen: olin jo pitkään tottunut lukemaan vain lyhyitä tekstejä tai puhelimen näyttöä, mutta aloin tarkoituksellisesti lukea pidempiä artikkeleita ja kirjoja. Välillä valitsen satunnaisesti pitkähkön jutun ja tutustun siihen syvemmin. Tällaisesta tavasta on tullut tärkeä osa arkeani, ja uskon, että se tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

TIEDE KERTOO SEURAAVAA

Tapojen muuttaminen liittyy usein dopamiinin palkintojärjestelmään. Dopamiini on aivojen mielihyvä-hormoni, ja se on tärkeä osa lähes kaikkea kestävässä toiminnassa. Kun tiedämme itsellemme helpomman tavan saavuttaa mielihyvää, saatamme valita sen – mutta se ei aina ole meille paras vaihtoehto. Tämä voi johtaa huonojen tapojen syntymiseen, koska valitsemme sen, mikä on hetkellisesti helpointa, vaikka se ei edistä terveyttämme.

Olen analysoinut useita tapatutkimuksia ja kuunnellut asiantuntijaluentoja aiheesta. Hormonit kuten kortisoli, serotoniini ja dopamiini vaikuttavat vireystilaan eri kellonaikoina, ja ne voivat estää tai edistää tapojen omaksumista. Ei ole ihme, jos tapa ei muutu, kun kehon kemia ei tue sitä!

TAVATON VINKKI TAPOJEN MUUTTAMISEEN

Päätin antaa sinulle konkreettisen ja järkevän neuvon, joka voi todella auttaa tapamuutoksessa:

Jaa päiväsi kolmeen osaan:

1. Osa 0-8 h heräämisen jälkeen (aamu ja ensimmäinen osa päivää)
2. Osa 9-15 h heräämisen jälkeen (alkuilta ja myöhäiset hereilläolotunnit)
3. Osa 16-24 h heräämisen jälkeen (yöaika, paitsi jos teet vuorotyötä)

Panosta vaikeimmin muuttuviin asioihin ensimmäisen aikaikkunan aikana, sillä useimmilla meistä on parhaat keskittymiskyvyt aamupäivällä. Hormonaaliset muutokset, kuten dopamiinin ja serotoniinin tasot, vaikuttavat siihen, kuinka vastaanottavaisia olemme muutokselle.

Tässä ensimmäisessä 8 tunnin jaksossa aivot ovat vastaanottavaisimpia, ja silloin on parhaat mahdollisuudet muuttaa tapoja. Jos haluat muuttaa tapojasi esimerkiksi oppimisen tai keskittymisen suhteen, se kannattaa tehdä aamulla.

Tavatonta viikkoa!

Terveisin:
Tomi Tapani Viitanen